Post by Stefanie Stadler (VRL-12951) on Mar 15, 2019 7:37:41 GMT
Löysimme lupaavan myynti-ilmoituksen Ruotsista läheltä meitä, jossa myytiin reipasta pientä russponia. Totta kai me silloin lähdemme sitä katsomaan, koska matkakaan ei ollut pitkä. Saimme sovittua että näemme ponin tositoimissa, koska meistä kukaan ei ollut enää sopivan kokoinen mennäkseen russponilla. Perille päästyämme Franklin esiteltiin meille. Sen selkään kipusi omistajan tytär ja meidän ei tarvinnut kauaa pohtia, kun jo tiesimme että ori lähtee meidän mukaan.
Muutamaa päivää myöhemmin Franklin sitten saapui meille. Se ei ollut moksiskaan uudesta paikasta. Ori vain kuulosteli ja tutki ympäristöään, ilman sen suurempia säätämisiä. Vein sen siis suoraan ratsastuskoulun talliin Bellan ja Lassin kanssa. Riisuin siltä kuljetusvarusteet ja se hirnahti tyytyväisenä. Kun totesin että ori oli tyytyväinen jätin sen karsinaan ihmettelemään uutta kotiaan.
Muutamaa päivää myöhemmin Franklin sitten saapui meille. Se ei ollut moksiskaan uudesta paikasta. Ori vain kuulosteli ja tutki ympäristöään, ilman sen suurempia säätämisiä. Vein sen siis suoraan ratsastuskoulun talliin Bellan ja Lassin kanssa. Riisuin siltä kuljetusvarusteet ja se hirnahti tyytyväisenä. Kun totesin että ori oli tyytyväinen jätin sen karsinaan ihmettelemään uutta kotiaan.